Tänään pääsin todella pois omasta kaikkivoipaisuuden kuplasta lähiopetussession loputtua! Olin valmistautunut iltapäivään todella huolella. Olin tehnyt pedagogisen käsikirjoituksen, rytmittänyt teoreettisen osuuden, opiskelijoiden parityöt, keskustelut, digitaaliset työkalut ja kaikki hienoksi kokonaisuudeksi. Mietin aloituksen, lopetuksen, osallistamisen, motivaation ylläpidon ja herkullisuuden mielestäni niin hyvin, mihin ikinä taitoni riittävät. Ainoa miinus oli se, että olin pienessä kuumeessa ja olemukseni ei siksi ollut 100% läsnä. Tiedostin itse, etten ollut täysin terävimmilläni ja kerroin sen heti opiskelijoille ja minua havainnoinneelle opettajalle. Osasin asiani kuitenkin niin hyvin, että uskoin selviäväni hiukan puolikuntoisenakin. Pedagogisessa käsikirjoituksessa olin laskenut, että minun vetämäni osuus ja opiskelijoiden itse rakentama, muodostaisivat noin 50-50 -kokonaisuuden. Perustelen valintani sillä, että aiheet, joista puhuimme, olivat todella perustavaa laatu...